Hyvänmielenpurkki

99,9% varmuudella työpaikan sisäilmaongelmasta johtuvasta tukkosesta olosta ja järjettömästä väsymyksestä johtuen en oo taas viime aikoina jaksanut treenata niin paljoa kuin ois tehnyt mieli. Harmittaa tosi paljon, että ilmiselvälle homeongelmalle ei oo tehty mitään vaikka useampi ihminen on jo aikaisemminkin sen takia sairastunut. Pääsin onneksi Taysiin keuhkopolille kattaviin tutkimuksiin, jotka jatkuu tässä kuussa sillä, että poissuljetaan astma oireiden aiheuttajana. Työterveyslääkärille onkin jo lähtenyt noottia, että korjauksia on työpaikalla oikeasti alettava tekemään. Työ on kuitenkin niin hemmetin mielenkiintoista, että oon viimeset pari viikkoo viettänyt - näistä ongelmista huolimatta - liikaa aikaa töissä.

Mutta takaisin otsikkoon, ajattelin esitellä teille mun hyvänmielenpurkin, mihin oon kerännyt mulle hyvää mieltä tuottaneita ja hykerryttäviä juttuja tän vuoden ajan. Nää laput on toimineet mulle vähän niin kuin päiväkirjana, koska enää ei ole aikaa kirjotella pitkiä tarinoita siitä mitä on milloinkin tapahtunut vaan oon kirjoitellut lyhyitä, lähinnä yhden lauseen juttuja. Päiväkirjojen ongelma kun on aina ollut myös se mitä tapahtuu jos ne joutuu vääriin käsiin... Näistä lapuista ei todennäköisesti kukaan muu ymmärrä yhtään mitään mutta mut ne saa hyvälle mielelle!

Hyvänmielenpurkki

Aluksi mun idea tän purkin kanssa tais olla se, että kirjoittaisin joka päivä vähintään yhden asian mistä oon kiitollinen. Nopeasti huomasin, että asioita, joista oon kiitollinen ja jotka tekee mut onnelliseksi, onkin päivittäin tosi paljon! Oon myös huomannut, että aika useat näistä asioista liittyy työhön, mikä taas kertoo siitä, että työllä on aika suuri merkitys mun elämässä tällä hetkellä. Perheeseen ja ystäviin liittyvät asiat tulee seuraavana ja sitten harrastukset. Muistaakseni oon laittanut purkkiin myös joskus jonkun tosi hyvän reseptin, koska oon ajatellut, että siihen on kiva palata myöhemmin :D Tää purkki on mulle vähän niin kuin arpajaiset - joka arpa voittaa meiningillä!

Joskus myös ne asiat, mitä ensin epäröi, miettii ja pelkää etukäteen, voikin muuttua niin hienoiksi hetkiksi, että ne tekee mieli säilöä purkkiin (tai johonkin muualle missä niihin voi myöhemmin palata). Mulle kävi näin tänään töissä. 

Olin suoraan sanottuna pelännyt jo pitkään miten hoidan tilanteen ja pystyn kohtaamaan asiakkaiden kohtaaman todella traagisen tilanteen niin, että pysyn itse kasassa. Oon todella kiitollinen niille kolmelle ihmiselle, jotka kuunteli ja kannusti ja sai mut ymmärtään, että pärjään kyllä. Näin jälkikäteen mietittynä tapaaminen ei olis voinut mennä paremmin! Kyseessä oli mun tähän astisen työurani inhimillisin tapaaminen. Tasapainoilua todella ohuella langalla, välillä oltiin vaan hiljaa ja pyyhittiin kyyneleitä, välillä pystyttiin varovasti vähän naurahtaankin ja lopuks ihan kuin se olis ollut maailman luonnollisin asia puolentoista tunnin tuntemisen jälkeen: me halattiin, oikein kunnon rutistus. Mut otettiin hetkeks jakamaan loppuelämän kestävää surua eikä sillä hetkellä ollut väliä kuka on työntekijä tai asiakas vaan sillä, että me ollaan kaikki ihan samanlaisia, inhimillisiä ja tuntevia ihmisiä. Vaikka tapaamisen jälkeen olinkin aika poikki sekä henkisesti että fyysisesti (koska kaikki adrenaliini purkautui) niin tää hetki pääsi mun hyvänmielenpurkkiin missä aion sitä vaalia! Kiitollisena siitä, miten saan joka päivä tavata aivan mahtavia ihmisiä ja oppia uutta itsestäni, muista ja elämästä ylipäänsä.